Kirjoittaja: Eila Lokka

Kun hevoslaitumien reunustama vanha puistokuja kääntyy kartanoraunioiden kohdalta tallin pihalle, olen tullut perille Wääksyn Kartanon ratsastuskeskukseen. Komea yli satavuotias talli tarjoaa karsinapaikkoja, hoitopalveluita sekä upeat ratsastusmahdollisuudet 44 yksityishevosasiakkaille.

Historiallista Wääksyn Kartanoa ja sen ratsastuskeskusta emännöi kauppatieteiden tohtori Sonja Danielsson yhdessä miehensä Henrik Danielssonin kanssa. Ura informaatiotekniikan parissa jäi vuonna 2014, kun hänen isänsä Jukka-Pekka Leskinen siirsi sukupolvenvaihdoksessa tilan hänelle.

Jukka-Pekka Leskinen on edelleen henkeen ja vereen hevosmies – onhan hän viihtynyt hevosen selässä jo lähes kuusikymmentä vuotta. Vuoden 1978 kenttäratsastuksen Suomen mestaruuden ja viimeisimmän vuoden 2001 kenttäratsastuksen PM-joukkuekultamitalin väliin on mahtunut SM-mitalit eri väreissä ja useita mitaleja aluetasolla.

Leskinen perusti myös vuonna 1973 Keravan Ratsastuskoulun ja oli vetovastuussa Wääksyn Ratsastuskeskuksen toimintaa aloitettaessa 1987. Hän on myös toiminut Ratsastajainliiton hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana, kansainvälisen Ratsastajain Liiton (FEI) solidaarisuuskomitean jäsenenä sekä Maaseudun Työnantajien Liiton valtuuskunnan puheenjohtajana.

Kenttäratsastustallista tuli myös kouluratsastajien Mekka

Ratsastuskeskuksen lisäksi Sonja Danielsson pyörittää kartanossa perinteistä maa- ja metsätaloutta ja vuokraa tilalla olevia asuntoja ja maita. Vuonna 1986 aloitettu ruukkuvihannestuotanto myytiin Wääksyn Puutarha Oy:lle vuonna 2014. Maapohja jäi Danielssonin perheelle.

Laaja ja monipuolinen ratsastuskeskus tarjoaa asiakkailleen ensiluokkaiset harrastusmahdollisuudet. Avaran ja valoisan tallin sekä lukuisten tarhojen lisäksi pihalta löytyy hyvin hoidettuja ratsastuskenttiä este- ja kouluratsastajille sekä tasokas maneesi kahvioineen ja palveluineen. Myös kävelykone on käytettävissä.

Ratsastuskeskus on järjestänyt paljon ratsastuskilpailuja yhdessä Kangasalan ratsastajien kanssa.

• Kenttäkilpailut 2017 oli viimeisin suuri ponnistus. Sen jälkeen olemme järjestäneet lähinnä kouluratsastuskisoja, Sonja Danielsson kertoo. Hän kilpailee itsekin kouluratsastuksessa toiseksi korkeimmalla tasolla.

Kangasala tarjoaa hienot mahdollisuudet päästä Suomen huipulle, koska Wääksyn ja Pohtiolammen ratsastuskeskuksissa. järjestetään kouluratsastuskilpailuja korkeimmalle Grand Prix -tasolle asti. Kangasalan Ratsastajien ylläpitämä Pohtiolammen Ratsastuskeskus on niin ikään pitkällä vuokrasopimuksella Wääksyn Kartanon mailla.

Kentät ja maastot ovat Kangasalan Ratsastajat ry:n jäsenten ja Wääksyn kartanon ratsukoiden käytössä. Pohtiolammen Sääksikeskuksen lähettyville on suunnitteilla hevosten uittoallas. Sen pitäisi valmistua ensi kevääksi.

Vielä 1990-luvulla kenttäkisoihin yhdistetty Wääksyn ratsastuskeskus onkin tunnettu tänä päivänä enemmän kouluratsastuspiireissä.

• Meillä on hyvät pohjat kentällä ja maneesissa ja niitä huolletaan koko ajan, jokaisen aamunsa hevosen selässä aloittava Sonja Danielsson kertoo.

Elämäntapatyötä perheen ehdoilla.

Sonja Danielsson on ollut asiakkaana yksityistalleissa lukuisilla talleilla ulkomaita myöten, joten hän tietää kokemuksesta, mitkä asiat yksityistalleilla toimivat ja mitkä eivät. Hän on tuonut talliinsa parhaiten toimivat asiat.

• Tallimme on talvet täynnä, mikä kertoo hyvästä maineesta. Se edellyttää sitä, että asiat tehdään kuten pitää ja asiakkaille tiedotetaan säännöllisesti talliin ja hevosiin liittyvistä asioista.

Sonja Danielssonille on tärkeää, että vaikka tallin pyörittäminen ei ole rahasampo, se mahdollistaa perheelle sopivan elämäntyylin. Ratsastuskeskusyrittäjän arki on säännöllistä eikä kahta samanlaista päivää ei ole. Tavoitteena on, että työt tallilla loppuvat viiteen mennessä. Puhelin soi kuitenkin usein iltaisin ja viikonloppuisin.

• Kun on hevosista kyse, koskaan ei tiedä, mitä on sattunut. Siksi pyrin vastaamaan puheluihin parhaani mukaan, Sonja Danielsson sanoo.

HISTORIAA:

Wääksyn kuninkaankartano ja ”Laiska-Jaakon” koti

Jukka-Pekka Leskinen tuntee hyvin edesmenneen vaimonsa Harriet Leskisen o.s. Ahlströmin sukutilan tarinan, jonka vanhimmat vaiheet tunnetaan ainakin vuoteen 1507. Tuolloin kartanosta lohkaistusta tilasta perustettiin Kerppolan kartano. Noihin aikoihin Wääksystä tuli ruotsalaisen Westgöta-suvun rälssitila. Kun suku joutui Kustaa Vaasan epäsuosioon 1555, kartano piti luovuttaa kruunulle ja siitä tuli kuninkaan kartano.

Ruotsi-Suomen valtakunnan politiikan pelinappulaksi kartano nousi 1561, kun Kustaa Vaasan poika Juhana-herttua nai puolalaisen Katarina Jagellonican. Juhanan rakastajatar, Turun linnaakin emännöinyt Kaarina Hannuntytär, sai Juhanalta Wääksyn kartanon kiitokseksi yhteisistä vuosista. Juhana myös järjesti entiselle rakastajattarelleen kunniallisen puolison ja Wääksylle isännän Nokialla maata viljelevästä Klas Westgötasta. Kaarinalla ja Juhana-herttualla oli neljä yhteistä lasta, joista nuorimmaisen Sofian Juhana-herttua naitti kuuluisan sotapäällikön Pontus de la Gardien kanssa. Pontus oli tuolloin lähes 60-vuotias ja Sofia 16.

Sofia kuoli Tallinnassa synnyttäessään poikaansa Jakobia 1583. Pontus hukkui Narva-jokeen pari vuotta myöhemmin, joten Jakob de la Gardie lähetettiin Wääksyyn isoäitinsä Kaarina Hannuntyttären kasvatettavaksi.

Jakobista tuli Moskovan valtauksen myötä vuonna 1610 kuuluisa sotapäällikkö ”Laiska-Jaakko”. Lempinimi on peräisin Jaakon Novgorodin kuusi vuotta kestäneestä piirityksestä. ”Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko!” suomalaisjoukot piruilivat, ja niin etevä sotapäällikkö ja marsalkka sai lempinimensä.

Kartano siirtyy Ahsltrömin perheelle

Wääksyn kartano kulki Kaarina Hannuntyttären suvussa vuoteen 1727, minkä jälkeen se siirtyi Uggla-suvun kautta kapteeni A. J. Liljebrunille. Hän luovutti kartanon 1800-luvun alussa tyttärensä miehelle, koskenperkausluutnantti Fredrik Vilhelm Favorinille.

Favorin oli yrittäjä, jonka aikana Wääksyyn perustettiin rautatehdas ja rakennettiin uusi päärakennus. Se paloi vuonna 1942. Rakennuksesta on jäljellä kartanon pihassa komea kivipylväikkö.

Tehtailija, laivanvarustaja, patruuna, kauppaneuvos ja valtiopäivämies Antti Ahlströmin poika Birger Ahlström osti jo rapistumassa olevat Wääksyn ja Teiskosta Tasanteen kartanot 1917. Ahkera ja varakas mies rakennutti Wääksyyn navetan ja muita piharakennuksia. Kun päärakennus paloi 1942, Birgerin leskirouva Viivi Alhlström muutti Teiskoon eikä rakennuttanut uutta tilalle. Sodan aiheuttama materiaalipula lienee tähän pääsyy.

Sodan päätyttyä Wääksyn kartanon maita jaettiin Karjalasta tulleille siirtolaisille. Tila uhkasi mennä pakkomyyntiin, joten Ahlströmin perhe muutti takaisin tilalle.

Historiallinen kartano siirtyy ratsastuskeskuskäyttöön

Birger Ahlströmin vanhimman tyttären Birgitin tytär Harriet tapasi Jukka-Pekka Leskisen 1971 Tuusulan ratsastajien talleilla. Pariskunta perusti yhdessä Keravan ratsastuskoulun pari vuotta myöhemmin.

Harriet Leskinen osti Wääksyn kartanon äidiltään 1980-luvun puolivälissä ja perhe muutti Järvenpäästä Kangasalle 1986.

• Tuolloin Kangasalle tarvittiin hyvä yksityistalli, joka tarjoaisi valmennusta myös korkeammalle tasolle. Hiffasimme, että koko vanha navetta oli tyhjänä, joten sinne rakennettiin Wääksyn ratsastuskeskus. Avajaisissa 1988 oli paikalla myös esteratsastaja Christopher Wegelius, Jukka-Pekka Leskinen muistelee.

Tänä päivänä tallista löytyy hevosten ja ponien karsinapaikkoja, hoitopalveluita sekä upeat ratsastusmahdollisuudet maneeseineen, kenttineen ja monipuolisine ratsastusmaastoineen ja kenttäratsastusesteineen 44 yksityishevosasiakkaille.