Kirjoittaja: Eila Lokka

Kun Tampereen Ratsuväen Kilta eli Hämeen Eskadroona esiintyy paraateissa ja tapahtumissa, uljas näkyy saa monen silmänurkan kostumaan. Perinteisiin rakuuna-asuihin pukeutuneet ratsastajat ja ylväästi suorissa riveissä kulkevat hevoset muistuttavat meitä menneistä ajoista sekä ratsuväen perinteistä. 

Tampereen Seudun Ratsuväen Kilta Ry eli Hämeen Eskadroona on vuonna 1964 perustettu vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Sen päätehtävänä on pitää yllä suomalaisen ratsuväen ja hevosvetoisen tykistön perinteitä. 

Hämeen Eskadroonalla on noin viisikymmentä jäsentä ympäri Pirkanmaata ja se on myös valtakunnallisen Rakuunakillan paikallisosasto. Rakuunakiltaan kuuluu Hämeen Eskadroonan lisäksi viisi alaosastoa: Etelä-Karjalan, Helsingin, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen eskadroonat. Paikalliseskadroonat järjestävät erilaisia tapahtumia yhteistyössä muun muassa Puolustusvoimien ja muiden paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. 

Hämeen Eskadroona on tullut pirkanmaalaisille tutuksi mm. perinteisessä Tapanin ratsastuksessa Kangasalla, itsenäisyyspäivän paraateissa, veteraanien tai maanpuolustusjärjestön vuosipäivillä, ratsastuskilpailuissa, markkinoilla ja kulkueissa, kansallisten juhlapäivien sekä messujen ja näyttelyjen yhteydessä. 

Yksi viime vuosien näkyvimpiä tapahtumia Pirkanmaalla oli vuoden 2019 valtakunnallinen Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati Tampereella, jossa oli mukana 42 ratsukkoa. Näistä 24 oli Hämeen Eskadroonasta.

Hevosmiestaitoja ja ompeluseurameininkiä

Hämeen Eskadroonan päällikkö Timo Fagerin tarina Hämeen Eskadroonassa sai alkunsa 2000, kun hän osallistui kavereidensa kanssa ratsastuskurssille Mäkkylän tallilla Ylöjärvellä, missä Hämeen Eskadroona toimi tuolloin. 

Hän kertoo, että yhdistys järjestää myös omia tapahtumia kuten retkiä ja näytöksiä sekä harjoittelee yhdessä. Perusharjoituksiin kuuluvat muun muassa vanhan ohjesäännön mukaiset sulkeiset erilaisine jonomuodostelmineen ja käännöksineen.

• Koulutamme hevosia kulkemaan yhtenä joukkona ja kantamaan lippuja. Harjoitustoimintaa on paljon ja erityyppistä: totutamme hevosia savuun ja ammuntaan sekä hyppäämään esimerkiksi palavien puomien yli, Hämeen Eskadroonan ratsumestari ja Herttualan ratsastuskoulun pitäjä Janne Kurkinen kertoo. Hän tuli mukaan toimintaan vuonna 2000.

Myös varusteiden ja vaatteiden kunnossapito on tärkeää.

• Onhan tämä omalla tavallaan kuin ompeluseura, kun vaatteiden ja yksityiskohtien kuten kauluslaattojen ja nappien metsästämisen lisäksi huollamme ja ompelutamme vaatteita, miehet virnuilevat. 
• Pidämme myös hevosten varusteiden huoltotalkoita ja teemme itse näytöksissä tarvittavat välineet, kuten palavat renkaat ja puomit. 

Säihkettä arkeen elokuvarooleista ja iltapukujuhlista

Hämeen Eskadroonan osaamista on hyödynnetty elokuva- ja televisiomaailmassa, muun muassa Raja 1918-, Tuntematon sotilas-, Colorado Avenue-, Täällä Pohjantähden alla ja Girl King -elokuvissa sekä Hovimäki-sarjassa useamman kerran. 

Miesvoittoisen järjestön jäsenistä on tullut tiivis yhteisö, joka viihtyy yhdessä myös yhteisten illanviettojen ja reissujen parissa. Jäsenten puolisot ja lapsetkin osallistuvat toimintaan. 

- Naisjäsenet haluavat osallistua etenkin Hubertus- ja Breitenfeld-juhliin, joihin ei tarvita hevosia, vaan joissa nautitaan konserteista ja ohjelmasta uniformut ja iltapuvut päällä, Fager ja Kurkinen kertovat.

- Mukavilla ja näyttävillä juhlilla paikataan sitä, että puoliso viettää paljon aikaa tallilla. Hienoja vanhan perinteen mukaisia juhlia on järjestetty mm. Lappeenrannassa upseerikerholla, eri kaupunkien raatihuoneilla ja Ruotsissa vanhassa linnassa. Kangasalle ei ole kutsuttu, Kurkinen vinkkaa.

• Suomen suurin ja kaunein ratsuväkieskadroona löytyy Kangasalta, joten kaupunki voisi hyödyntää meitä enemmänkin – ja toisin päin.

Perinteet murtuvat hitaasti

Miehet kertovat, että vaikka Eskadroonassa on mukana naisiakin, monet heistä eivät halua osallistua ratsastavaan toimintaan, koska se ei kuulu perinteeseen.  

• He kokevat, että niin kauan kuin lottia ja veteraaneja on elossa, rakuuna-asun käyttö ei ole sopivaa. Paraateissa mukana ratsastavat armeijan käyneet naiset pukeutuvat maastopukuun tai pukuun malli 58. Sitten kun veteraaneja ei enää ole, käytäntö todennäköisesti muuttuu, Kurkinen ennustaa. 
• Perinteisessä Tapanin ratsastuksessa meillä on ollut mukana naisia - myös juhlapuhujina hevosen selässä 

Hämeen Eskadroona on ollut aktiivisesti mukana Rakuunakillan matkoilla muun muassa Virossa ja Ruotsissa. 

• Ruotsissa järjestetään vuosittain husaaripäivät, ja yhteydenpito paikallisiin rakuunoihin on tosi tiivistä. Heidän perinteensä ulottuu 1700-luvulle saakka, ja tapahtumissa ratsastaa mukana koko perhe, osa karoliinisen ajan asuihin pukeutuneina, Kurkinen kertoo.

Ratsuväkisulkeiset sopivat kaikille hevosille 

Elokuvarooleihin harjoiteltaessa hevoset joutuvat tosipaikan eteen. Esimerkiksi Raja 1918 -elokuvaa varten harjoiteltiin satulasta ampumista, tulipaloja ja räjähdyksiä. 

• Hyvin koulutettuja hevosia on helpompaa hallita muuallakin, esimerkiksi paraatissa, jossa on soittokunta, panssarivaunuja vieressä, helikoptereita yläpuolella ja meteliä, joka kimpoilee kerrostalojen seinistä, Janne Kurkinen sanoo.

Perinteisesti Suomen ratsuväessä on käytetty suomenhevosia, mutta mikään vaatimus se ei Hämeen Eskadroonassa ole. Kuten ei myöskään oma hevonen. Toiminnasta innostunut jäsen saa lainata hevosia Herttualasta.  

Hämeen Eskadroonan toimintaan osallistuminen ei vaadi ratsastusosaamista. Tärkeintä on kiinnostus maanpuolustukseen ja ratsastukseen.

• Molempia voidaan koulia. Jos jäsen osaa ratsastaa, hoidetaan maanpuolustusasenne kuntoon ja toisinpäin, miehet toteavat.